Vuonna 2017 alkanut Salpausselkä Geopark -hanke pyrkii edistämään kestävää, geologiaa esille tuovaa luontomatkailua ja siihen liittyvää elinkeinotoimintaa. Hankkeessa kehitetään Päijät-Hämeeseen sijoittuvaa Salpausselkä Geopark –aluetta siten, että sille voidaan hakea UNESCO Global Geopark -statusta. Hankkeen päättyessä vuoden 2019 lopussa Salpausselkä Geoparkin toiminnan on tarkoitus jatkua alueen kuntien yhteisen organisaation vetämänä.

Salpausselkä Geopark -hankkeen toteuttavat Lahden ammattikorkeakoulu, Geologian tutkimuskeskus ja Metsähallitus yhteistyössä kuntien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Hanketta rahoittavat Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset EU:n maaseuturahastosta sekä LAMK ja hankkeessa mukana olevat kunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Padasjoki ja Sysmä.

Meidän lisäksemme UNESCO Global Geopark -statusta hakevia geopark-projekteja on Suomessa kaksi: Saimaa Geopark, joka jätti hakemuksen 2017, ja Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark, jonka tavoitteena on jättää hakemus vuonna 2018.

Lataa hankkeen esite tästä!

Useimmille tulee Salpausselästä ehkä ensimmäisenä mieleen talviurheilu. Lahdessa Salpausselällä onkin järjestetty kansainvälisiä hiihtokilpailuja 1920-luvulta lähtien, ja tämä on tärkeä osa alueen kulttuurihistoriaa sekä matkailun vetovoimaa. Mutta miksi juuri tästä paikasta on kehkeytynyt MM-kisojenkin arvoinen kilpaurheilun näyttämö? Vastaus piilee alueen geologiassa: jääkausi on muovannut maaston riittävän monimuotoiseksi suppakuoppineen, jyrkkine rinteineen ja muinaisrantoineen.

Salpausselkä on myös paljon muuta kuin talviurheilupaikka, ja itse asiassa Lahden seudun läpi kulkee kaksi Salpausselkää. Salpausselkien reunamuodostumat ovat Suomen tunnetuin, viimeisimmän jääkauden jälkeensä jättämä ainutlaatuinen geologinen kokonaisuus. Salpausselistä puhutaan usein harjuina, mutta tieteessä tehdään ero harjujen ja reunamuodostumien välillä niiden syntytavan perusteella.

Salpausselät muodostuivat mannerjäätikön reunaan viimeisimmän jääkauden sulamisvaiheessa, kun kylmä ilmastovaihe 11600 – 12800 vuotta sitten sai jäätikön vetäytymisen pysähtymään. Jäätikön railoissa ja jään sisällä tunneleissa virranneet sulamisvedet kuljettivat mukanaan soraa ja hiekkaa, joka kerrostui deltamuodostumina jäätikköjokien suille jäätikön reunan eteen Baltian jääjärveen. Ensimmäinen ja toinen Salpausselkä ulottuvat halki koko eteläisen Suomen, mutta Lahden seudulla Salpausselät ovat edustavimmillaan. Toisella Salpausselällä Vääksyn Aurinkovuoren kohdalla on Suomen paksuin maanpeite, jopa 130 metriä soraa ja hiekkaa kallioperän päällä. Aurinkovuorelta voi ihailla järvimaisemia sekä Vesijärven että Päijänteen suuntaan.

Muinaiset mannerjäätikön sulamisvesivirrat eivät kasanneet soraa ja hiekkaa pelkästään jäätikön reunaan reunamuodostumiksi, vaan myös jäätikköjokien ja railojen pohjalle sekä suulle harjuiksi. Lukuisat mannerjäätikön vetäytymissuunnan suuntaiset harjumme ovat siis Salpausselkien tapaan muistoja jääkauden loppuvaiheen tapahtumista. Salpausselkä Geopark -alueella mm. Padasjoella, Asikkalassa ja Heinolassa on upeita harjujaksoja muistoina sulamisvesivirroista jotka kuljettivat ainesta Salpausselkiin. Osa harjuistamme sijaitsee Päijänteen kansallispuistossa, joka kuuluu kokonaisuudessaan Salpausselkä Geopark -alueeseen.

Salpausselillä ja harjuilla on suuri määrä suppia, jääkauden sulamisvaiheen aikana muodostuneita pyöreitä tai soikeita kuoppia. Supat syntyivät, kun soraan ja hiekkaan hautautuneet suuret jäälohkareet sulivat, ja niiden yläpuolella oleva maa-aines romahti. Osa supista on veden täyttämiä suppalampia.

 

 

Salpausselkä Geopark –alueen merkittävyys ei perustu pelkästään siihen, mitä on nähtävissä maan päällä. Suomessa tärkeimmät pohjaveden muodostuma-alueet sijaitsevat mannerjäätikön sulamisvesien muotoilemissa reunamuodostumissa ja harjuissa. Salpausselkä Geopark -alueen pohjavesimuodostumat ovat valtakunnallisesti merkittäviä: Kukonkoivu-Hatsinan pohjavesialue Hollolassa ensimmäisen Salpausselän kätköissä on sekä antoisuudeltaan että pinta-alaltaan Suomen kolmen suurimman pohjavesimuodostuman joukossa. Pohjavesi tulee näkyville alueen lukuisissa kirkasvetisissä lähteissä.

Pohjavedestä saadaan laadukas hanavesi sekä raaka-aine elintarviketeollisuudelle. Kaiken kaikkiaan yli viidesosa suomalaisista juo Salpausselkä Geopark -alueen vettä: pääkaupunkiseudun juomavesi on lähtöisin “juotavan hyvältä” eteläiseltä Päijänteeltä. Vesi kulkee Helsinkiin maailman toiseksi pisintä tunnelia pitkin. 120 kilometriä pitkä Päijänne-tunneli alkaa läheltä Pulkkilanharjua Asikkalanselän pohjasta.

Myös vesistöjen virkistyskäyttö on olennainen osa alueen asukkaiden elämää ja tärkeää matkailuelinkeinolle. Vesijärven pitkäjänteisen hoitotyön tuloksena alueella on lisäksi kansainvälisesti tunnettu, yksi maailman parhaiten onnistuneista vesistökunnostuskohteista.